Yksinvaellus herättää paljon kysymyksiä ja tuntemuksia. Kuten: ”Onko se turvallista?”, ”Eikö siellä ole karhuja?”, ”Miksi haluaisit vaeltaa yksin?” ja niin edespäin. Itse nautin yksinvaelluksesta hyvin paljon ja olen kokenut sen myös turvalliseksi. Kokosin kokemuksieni perusteella tämän artikkelin avaamaan hieman asiaa. Jos olet kuten minä ja koet vielä tämän jälkeen, että hyvät puolet painavat puntarissa huonoja enemmän, niin annan sinulle myös vinkkejä turvallisen ja nautinnollisen vaelluksen suorittamiseen yksin. Jos siis harkitset lähteväsi vaellukselle yksin tai olet muutoin kiinnostunut aiheesta, niin olet oikeassa paikassa.

Aloitin yksinvaellukset samaan aikaan kuin perustin Youtube-kanavani, eli kesällä 2020. Vaelsin Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa tuolloin yli 70km. Kokemusta vaelluksesta oli toki kertynyt jo jonkin verran elämän varrella ennen tätä reissua, mutta ensimmäistä kertaa olin yksin liikkeellä. Vaikka Ylläksen ja Pallaksen väliseen maastoon mahtui aikamoinen tunteiden vuoristorata ja reissu oli haastava, olin silti koukussa. Itsensä ylittäminen, aistien täydellinen altistaminen luonnolle, luontoyhteyden voimistaminen, voimakkaat tuntemukset, ajatuksien kirkkaus ja mahdollisuus tutustua itseensä paremmin sekä käsitellä käsittelemättömiä asioita tulevat päällimmäisenä mieleen kun ajattelen tuota reissua ja yksinvaellusta ylipäätänsä. Olen onnellinen, että otin tuon rohkean askeleen lähteä yksin matkaan ja kiitollinen kaikesta mitä olen kokenut vaelluksillani. Lähes kaikkeen liittyy yleensä myös negatiivisia puolia, joten hoidetaan ne ensin pois alta, jotta voimme keskittyä positiiviseen. Tässä tulee siis yksinvaelluksen hyvät ja huonot puolet!

Yksinvaelluksen huonot puolet

Varusteet

Tähän törmäät jo reissua suunnitellessa. Jos olet tottunut siihen, että voit jakaa taakkaa kaverisi kanssa, niin minulla on sinulle huonoja uutisia. Joudut kantamaan kaiken tarpeellisen itse. Siispä potentiaalisesti rinkkasi paino nousee, vaikka ruokaa on vähemmän. Tätä kannattaa siis miettiä ja harkita voisiko kantamuksia jotenkin keventää. Ehkä yhden hengen teltta riittäisi? Pienempi kattilakin olisi varmaan järkevämpi kun kokkaat vain yhdelle. Nopeasti varustelistaa ja varusteita alkaa katsomaan hieman eri kantilta. Tämä saattaa helposti johtaa ultralight touhuihin. Kannattaa myös olla varma varusteiden kunnosta ja toimivuudesta, sillä jos jokin hajoaa ei ole kaveria, jolta lainata toimivaa. Samasta syystä kannattaa pitää mukana kevyitä korjausvälineitä kuten vahvaa teippiä, ylimääräiset kengännauhat, ilmatäytteisen makuualustan paikkaussarja, yms.

View this post on Instagram

A post shared by Headbanger’s Trail | Hiking (@headbangerstrail)

Päätöksenteko

Päätöksenteko alkoikin jo varusteita valittaessa, mutta se jatkuu myös reissussa. Pitää luottaa omiin päätöksiin ja kyetä tekemään niitä. Kaverin kanssa vaeltaessa päätöksistä voi keskustella ja niitä voi punnita yhdessä. Toisaalta tämä on myös aika osa vapauden tunnetta.

Omatoimisuus

Yksin vaeltaessasi teet kaiken itse. Kannattaa siis olla varma, että tiedät mitä teet. Ehkä tärkeimpänä: pitää osata navigoida tai suunnistaa. Leiriytyessä tekemistä on hieman enemmän. Ei ole kaveria, jota nakittaa pystyttämään telttaa sillä aikaa kun sinä esim. laitat molemmille ruokaa. Jonkinlaiset erätaidot on hyvä omata, vaikka juuri tehdessä ne karttuvatkin. Tämä saattaa olla jollekin kynnyskysymys, mutta itse nautin myös puuhastelusta itsekseni. Etsi tarvitsemaasi tietoa kirjoista ja netistä sekä harjoittele oppimaasi tutussa maastossa.

Yksinäisyys

Vaikka viihtyisi kuinka hyvin itsekseen erämaassa, niin jostain syystä joskus saattaa tulla yksinäisyyden tunteita tai muita hetkiä jolloin mieliala on alhaalla. Ne pitää pyrkiä karistelemaan harteilta ja keskittyä siihen miksi olet siellä ja mitä tulit tekemään. Nauti luonnon kauneudesta ja vapaudesta! Hyvä ruoka on myös yksinkertainen mielialan kohottaja.

Loukkaantuminen

Viimeiseksi olen säästänyt sen pahimman. Pahinta mitä erämaassa voi tapahtua yksinvaeltaessasi on loukkaantuminen. Asioita, joilla voit vähentää loukkaantumisen riskiä ovat kunto, varusteet ja valinnat. Vahvista niveliäsi tukevia lihaksia ja hoida lihasjumit auki ennen reissua. Tukevat vaelluskengät ovat nilkkojen ystävät kivikkoisessa maastossa. Lisää tukea vaikeissa paikoissa kuten joen ylityksissä, nousuissa ja laskuissa tuovat myös vaellussauvat. Ne auttavat myös pitämään ryhdin, joka on rinkkaa kantaessa tärkeä. Pidän myös mukana polvitukea nykyisin, sillä toisinaan polveni saattaa oikutella. Valinnoilla taas viittasin riskien ottamiseen. Vältä turhia riskejä! Itseasiassa, yksinvaeltaessasi kaikki riskit ovat turhia riskejä. Toimi aina kuntosi, tietojesi ja taitojesi puitteissa – ja luota vaistoihisi. Jos vaistosi sanoo, että jokin on pielessä tai että jotain ei tulisi tehdä, niin se on todennäköisesti oikeassa.

Yksinvaelluksen hyvät puolet

Sitten päästäänkin niihin syihin miksi niin usein valitsen yksinvaelluksen seuran sijaan ja mitä yksin kulkeminen metsissä ja avotunturissa antaa ainakin allekirjoittaneelle.

Aikataulut

Monesti kaverin kanssa vaellusta suunnitellessa törmää siihen, että aikataulujen yhteen sovittaminen on todella haastavaa tai lähes mahdotonta – etenkin perheellisten kanssa. Yksin tämä on huomattavasti yksinkertaisempaa: mietit vain milloin haluat lähteä, anot lomaa töistä, pakkaat rinkan ja lähdet.

Tahti ja reitinvalinnat

Yksin vaeltaessasi määräät aina tahdin, pidät tauot, syöt ja nukut kun tahdot. Voit myös valita reitin omien mieltymyksiesi mukaan ja halutessasi muuttaa sitä matkan varrella. Mieltymyksillä tarkoitan vaelluskohdetta, reitin pituutta ja vaativuutta sekä paikkoja, jotka haluat vaelluksellasi nähdä.

Ulkoinen olemus

Kun aamulla kömmin makuupussista ja teltasta ulos näytän hyvin suurella todennäköisyydellä Rölliltä ja jos vaelluspäiviä on jo useampi takana, niin haisen varmaankin myös kuolemalta. Onneksi joudun elämään sen asian kanssa yksin. Joten syleile sisäistä hippiäsi ja luonnonlastasi; takut voi setviä myöhemmin ja parran ajaa reissun jälkeenkin.

Oma rauha

Yksi asia, jota haen luonnosta on ehdottomasti rauha. Yksin siitä saa enemmän irti ja siihen voi uppoutua täysin. Keskity kuuntelemaan luonnon ääniä ja olemaan läsnä hetkessä. Siinä on jotain äärimmäisen zenimäistä, joka hellii ärsykkeillä pommitettua modernin yhteiskunnan yksilöä. Tästä voikin arvata, että en kuuntele musiikkia vaelluksillani, vaikka musiikki-ihminen olenkin. Luonnon sinfonia riittää mainiosti.

Ei huolta muista

Pidät huolen ainoastaan siitä, että syöt ja lepäät riittävästi. Muutoin voit keskittyä vain nauttimaan reissusta. Kaverin kanssa kun on reissussa täytyy ottaa huomioon monia seikkoja kuten kaverin kunto ja tahti, ruokailutottumukset, rutiinit, etc. Toki kaverin kanssa vaeltaessasi tämä pätee molempiin suuntiin ja sinulla on tarvittaessa joku pitämässä sinusta huolta. Tästä on hyötyä esimerkiksi, jos loukkaannut tai jos mieliala on alhaalla.

Kokemus ja tunteet

Kokemuksena yksinvaellus on voimakkaampi kuin seurassa. Koetut tunteet, niin positiiviset kuin negatiivisetkin, ovat voimakkaampia. Toki ne pitää kyetä myös käsittelemään yksin, mutta se tuo oman lisän kokemukseen. Aistit ovat myös täysin viritettyinä luonnon ärsykkeille. Vaikka lähdet yksin vaellukselle, se ei välttämättä tarkoita sitä ettetkö tapaisi muita ihmisiä tai ettetkö päätyisi lopulta vaeltamaan jonkun seurassa. Toisinaan olen tavannut erittäin mukavia ja mielenkiintoisia ihmisiä – ja näistä kohtaamisista on jopa muodostunut ystävyyssuhteita.

Voimaannutus

Se tunne kun ylität itsesi, kun ylität henkisiä tai fyysisiä esteitä ja kun lopulta pääset reittisi loppuun terveenä vaellettuasi kymmeniä ja kymmeniä kilometrejä läpi erämaan. Toisinaan se on vaikeasti selitettävä tunneryöppy, mutta joka kerta se on valtavan upea tunnetila. Kestää päivän tai pari käsitellä kaikki mitä olet kokenut vaelluksellasi ja huomaat palaavasi jatkuvasti luontoon ja erämaahan ajatuksissasi. Vaelluksen aikana ja sen jälkeen tekemäni reflektion avulla olen myös oppinut todella paljon itsestäni. Luonto on suunnaton voiman ja viisauden lähde.

Yhteenveto ja vinkit

Vedetään vielä yhteen yksinvaelluksen hyvät ja huonot puolet, niin on helmpompi punnita niitä. Voit myös katsoa jutun lopusta aiheesta tekemäni videon. Alta löydät myös liudan vinkkejä nautinnolliseen ja menestyksekkääseen yksinvaellukseen.

Vinkit

• Kevennä taakkaa, jätä turhat varusteet pois ja tee tarkoin harkittuja varustehankintoja.
• Varustaudu korjaamaan pieniä varusterikkoja.
• Tee perusteellinen varustelista, niin et unohda mitään mutta et myöskään pakkaa mitään turhaa.
• Kuuntele vaistojasi ja vältä riskejä.
• Opettele suunnistamaan kompassin ja gps:n avulla. Pidä mukanasi fyysinen kartta, gps-laite ja vielä varalla kännykässäsi esim. Gaia GPS -sovellus sekä offline-kartta ladattuna.
• Erätaitoja on myös hyvä harjoitella, kuten esim. nuotion sytyttämistä huonolla kelillä. Nuotiota tehdessäsi huomioi kuitenkin aikana kansallispuiston tai erämaa-alueen järjestyssäännöt.
• Tee reittisuunnitelmasi ja muistiinpanot ajoissa. Valmistaudu hyvin!
• Pidä huolta, että joku tietää aina reitistäsi ja koska suunnitellusti olet aloittamassa/lopettamassa vaelluksen.
• Pidä aina mukanasi muutama ylimääräinen ruoka-annos sekä pätevä ensiapupakkaus.
• Suosittelen myös kuivaamaan omat ruokasi. Näin säästät rahaa, kevennät taakkaa ja potentiaalisesti kannat mukanasi vähemmän roskaa.
• Nykypäivän rinkoissa on useimmiten ”sisäänrakennettu” pilli, mutta omassasi ei sitä ole, niin kannattaa harkita sellaisen hankkimista hätätilanteita varten.
• Toimi kuntosi, tietojesi ja taitojesi puitteissa.

Kun otat nämä asiat kuntoon tulee reissustasi varmasti onnistunut ja unohtumaton kokemus. Ei muuta kuin reissua suunnittelemaan! Olet ottamassa upean matkan ensimmäiset askeleet.